Ammattilaisille

Terapiapalvelu Typhan tavoitteena on toteuttaa potilaan tarpeenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa ja musiikkiterapiaa. Ensisijaisena tavoitteenani on potilaiden psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen, sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 

Kuulun myös Parasta palvelua palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmään Tampereella, lyhyiden psykoterapiajaksojen palveluntuottajana. 

Ydinosaamistani on monenikäisten ja monenlaisten potilaiden kohtaaminen heidän tarpeitaan vastaavalla ammatillisella otteella. Monipuolinen koulutustaustani auttaa valitsemaan yksilölliseen tilanteeseen sopivia terapeuttisia lähestymistapoja. Sairaanhoitajataustani auttaa ymmärtämään potilaan hoidon kokonaisuutta ja fyysisen terveyden merkitystä psyykkisen voinnin arvioinnissa. Musiikkiterapiakoulutus edesauttaa ongelmien tarkastelua eklektisestä ja integratiivisesta näkökulmasta, sekä tarjoaa myös vaihtoehtoisia vuorovaikutuksen ja kommunikaation muotoja potilaan auttamiseksi. Psykoanalyyttinen psykoterapiakoulutukseni toisaalta tuo työhöni riittävän yhtenäisen menetelmän, jossa kehitysteoria, alkuarviointi, seuranta, sekä terapian menetelmät tukevat toisiaan ja lisäävät menetelmässä pysymisen ymmärtämistä myös terapian vaikeina aikoina. Pitkähkö työkokemukseni julkisen psykiatrisen hoidon- ja kuntoutuksen kentällä, aikuis- ja nuorisopsykiatriassa, on lisännyt valmiuksiani kohdata myös vaikeista psykiatrisista ongelmista kärsiviä potilaita.  

Terapiaan hakeutumisen vaikeudesta

* Kuten tiedämme mielenterveyden häiriöt on suurin työ- ja toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Psykiatrisen hoidon käyttö on kuitenkin vähäistä suhteessa mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyteen (Joukamaa, Lönnqvist & Suvisaari 2011, 641 - 642). Puolet hoidontarpeessa olevista on vailla mitään hoitoa (Lönnqvist ym. 2011). Neljäsosalla väestöstä on häiriöitä, joista arviolta 15-20 % :lla on diagnosoitava häiriö kuten masennustila, ahdistuneisuushäiriö tai alkoholin käyttöön liittyvä häiriö. (Pirkola & Sohlman 2005, 5.) Työikäisistä suomalaisista vain n. 5 % hakee apua mielenterveysongelmaan, jossa psykoterapia voisi olla mahdollinen hoitomuoto. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, hoitoon ohjauksessa on ongelmia. (Lönnqvist, Marttunen ja Pylkkänen 2011, 660.) 
* Miehillä on korkeampi kynnys hakea apua mielenterveysongelmiin kuin naisilla. Yhtenä seurauksena on miesten huomattavasti suurempi itsemurhakuolleisuus. Miesten mielenterveysongelmien tunnistamiseen pitää kiinnittää hoitojärjestelmissä huomiota. (Suvisaari 2013.) 
Käsitys siitä että terapiaan ei pääsisi jonojen vuoksi on osittain vääristynyt. Ongelma on myös siinä, että potilaat eivät ota yhteyttä terapeutteihin aktiivisesti löytääkseen avun. Päivitän itse aina vapaat potilaspaikat tälle sivustolle. Löydätte ne sivulta "Terapian aloittaminen". Potilaspaikat ovat ajan tasalla - En myy "ei ooota". Potilaalle voi näin suoraan osoittaa, että paikkoja on. 
* Käyvätkö psykoterapiassa vain korkeasti koulutetut naiset? Lönnqvistin, Marttusen ja Pylkkäsen (2011) mukaan psykoterapeuttisen tuen keskeinen kohderyhmä ovat vaikeasti psyykkisesti häiriintyneet potilaat. Psykoterapia vähentää hoidosta aiheutuneita kokonaiskustannuksia esimerkiksi pienentämällä sairaalahoidon tarvetta ja edistämällä potilaan toimintakykyä. (Lönnqvist, Marttunen & Pylkkänen 2011, 663.) Harva käy terapiassa jos ei koe sitä tarvitsevansa? Omalle vastaanotolleni on hakeutunut pääsääntöisesti hyvin vaikeista ja pitkäaikaisista ongelmista kärsiviä potilaita 
* Myös perusterveydenhuollon potilailla on paljon mielenterveyden häiriöitä. (Joukamaa, Lönnqvist & Suvisaari 2011, 632 - 637, 639.) 
* Päihdeongelma voi haitata hoitoa merkittävästi, mutta riittävän motivoitunut potilas saattaa myös saada siihen apua terapiasta. 
* Hoidan vastaanotollani mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöisiä potilaita, mutta myös persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ja psykoosipotilaita.  
Lisätietoa (Huom! Linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Hoidon tarpeen arvioinnista

* Potilaan motivaatio edistää hoitoa, mutta motivaatio myös kehittyy terapian aikana. 
* Terapian tarpeen arviointi alkaa myös psykiatrin kanssa. Varsinkin vaikeasti sairaiden potilaiden kohdalla on suositusten suhteen hyvä olla varovainen. Joustavat ehdot edistävät tutkitusti psykoterapiaa paremmin kuin tiukat ehdot. 
* Kun potilas tulee arviointijaksolle selvittää se usein nopeasti käytännön kysymyksiä ja antaa mahdollisuuden tutustua terapeuttiin kaikessa rauhassa. Toisaalta varmistan itse että hoitomuoto on oikea. Arvioin lisäksi potilaan elämäntilannetta suhteessa hoidon oikeaan ajoitukseen ja arvioin omat mahdollisuuteni auttaa potilasta mahdollisimman realistisesti. Lisäksi arviointi mahdollistaa usein hoitosuhteen laadun ennakoinnin ja mahdollisten riskien ennakoinnin. 
* Suositan että potilas tapaa yhtä terapeuttia kerrallaan, joista valitsisi itselleen sopivimman. Yhtäaikaiset arviointiprosessit sekoittavat ja stressaavat potilasta kohtuuttomasti. 
 * Bruce Wampold (2001, 225–231) on esittänyt, että potilaan kannalta tärkeintä on mahdollisimman hyvän terapeutin valinta ja valinnan tulisi olla mahdollisimman vapaa, terapiamuodon valinnan tulisi sopia potilaan maailmankatsomukseen ja terapeutin tulisi olla tuloksellinen kyseisen ongelman hoidossa (tai hankkia siihen lisäkoulutusta ja/tai työnohjausta). Olavi Lindforsin (2014) mukaan psykoterapiaan ohjaamisessa ja tuloksellisuuden arvioinnissa on tärkeää huomioida potilaan minäkuvaa ja vuorovaikutussuhteiden laatua.        

Psykiatrisesta musiikkiterapiasta

* Psykiatrisesta musiikkiterapiasta on julkaistu systemaattisia katsauksia, satunnaistettuja tutkimuksia, kontrolloituja tapaustutkimuksia, laadullisia tutkimuksia, sekä ulko- ja kotimaisia väitöskirjoja. Tärkeän tiedonlähteen muodostavat myös pitkään alalla työskennelleiden ammattilaisten kirjoittamat kirjat ja artikkelit aiheesta. 
* Musiikkiterapiaa on sovellettu lähes kaikkien psykiatrian erityisalueiden yhteydessä. 
* Tutkimusta on tehty erityisesti vaikeimpien mielenterveyshäiriöiden musiikkiterapiasta, josta on saatu varsin lupaavia tuloksia. Tästä esimerkkinä voi mainita diagnoosiryhmän: Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt (F20-F29) ja siihen liittyvän systemaattisen katsausartikkelin (Christian Gold, Tor Olav Heldal, Trond Dahle & Tony Wigram 2005). 
* Musiikkiterapiaa on aiemmin saanut enemmän julkisten palvelujen yhteydessä. Nykyisessä tilanteessa on hyvä muistaa, että avohoidossa tämä voi olla yksi motivoivimpia hoitomuotoja esim. muuten melko eristäytyvälle nuorelle aikuiselle. Lisäksi puhumisen kynnyksen pelko on pienempi kun käytettävänä on rinnakkainen väline, musiikki. Kiinnittyminen yhteen hoitomuotoon heijastuu usein myös kokonaishoitoon esim. lääkehoitoon motivoitumiseen. 
* Psykiatrisen musiikkiterapian linkittyminen kokonaishoitoon edesauttaa potilaan hyötymistä hoidostaan. Ilman kokonaishoidon tukea hyöty jää toisaalta vähäiseksi. Yhteistyömuotojen kehittäminen hoidon osapuolten välillä voi edesauttaa molemminpuolista hoidon tehostamista. Katso myös hyvä artikkeli (Huom! Linkki vie toiselle sivustolle, josta pääset takaisin nuolinäppäimellä)

LÄHTEET
GOLD C. & HELDAL, T.O. & DAHLE, T. WIGRAM, T. 2005. Music therapy for schizophrenia or schizophrenia-like illnesses. The Cochrane Database of Systematic Reviews 2005, Issue 2. Art. No.: CD004025.pub2. DOI: 10.1002/14651858. CD004025.pub2. 
JOUKAMAA, Matti, LÖNNQVIST, Jouko & SUVISAARI, Jaana 2011. Mielenterveyden häiriöiden yleisyys ja hoidon tarve. Teoksessa Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen ja Timo Partonen (toim.). Psykiatria. 9. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 
LINDFORS, Olavi 2014. Personality functioning and psychotherapy outcome. University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences. 
LÖNNQVIST, Jouko, MARTTUNEN, Mauri & PYLKKÄNEN, Kari 2011. Psykiatristen häiriöiden psykoterapeuttinen hoito.Teoksessa Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen ja Timo Partonen (toim.). Psykiatria. 9. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 
PIRKOLA, Sami., SOHLMAN, Britta (toim.) 2005. Mielenterveysatlas. Tunnuslukuja Suomesta. Helsinki: Stakes. 
SUVISAARI, Jaana 2013. Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden sukupuolierot. Suomen Lääkärilehti 20: 1487 - 1492. 
WAMPOLD, Bruce 2001. The Great Psychotherapy Debate.    
Copyright (c)2017, All Rights Reserved. Y-tunnus: 2534528-3